Kooste B-tyttöjen kaudesta
>
>Tämä minun puolestani viimeinen kausi B-tytöissä oli kyllä sellainen, minkä
>tulen aina muistamaan. Oli hieno nähdä koko joukkueen kehitys kauden aikana
>yksilöinä ja joukkueena. Aluksi vähän jännitti että mitäköhän tästä tulee,
>sillä meidän joukkue oli aika pieni ja ei kovin hyvin kaikki toisiamme
>tunnettu. Ensimmäisissä turnauksissa se tärkein pointti olikin yhteishengen
>luominen, sillä yhteisiä reenejä ei paljon tullut. Pisteen jälkeenkin kun
>yleensä pitäisi tuulettaa, me hiiviskelimme keskelle ja jotkut saattoivat
>kuiskata “jee”. Mutta koko kausi yhdessä remuttiin ja loppukaudesta meillä
oli
>jo todella hyvä joukkuehenki ja kentälläkin lähti jo sellaista ääntä mitä
>täällä ei oltu ennen kuultukkaan.
>
>Ja olihan tää eka kausi Annillekkin passarina, lähes uudessa joukkueessa ja
>varsinkin uusien keskarien kanssa. Aina mietittiin, että mitäköhän tästä nyt
>tulee kun passari Anni ei ole saanut harjoitella keskari Annin kanssa, mutta
>Olli oli ilmeisesti selvännäkijä ja sanoi “noh harjoitellaan sitä sitten
>iskulyöntirullauksessa ennen peliä” ja hyvinhän se sitten toimi. Kyllä se
>satanenkin jo loppukaudesta pisteitä tuotti melkeimpä ilman mitään yhteistä
>harjoittelua.
>
>Suurinosa meijä pelimatkoista oli aika lyhkäsiä, mikä oli ihan mukavaa.
Vaikka
>ne pitkät pelimatkatkin meni aina mukavasti Ollin lempileffoja Twilighteja ja
>muuta rakkaushömppää katsoessa. Parin päivän reissuilla oli aina mukavaa
>saunoa, rupatella yhdessä ja kehittää yhteishenkeä.
>
>Mutta kyllä meille sattu ja tapahtuki aina välillä, millon pelättiin että
>montako pelaajaa lähtee turnauksee, millon pelattii ilman liberoa, millon
>venyteltiin koko poppoo ahtaalla hotellin käytävällä ja millon pysäheltii
>vessatauoilla puolen tunnin välein. Ehkä paras kuitenkin oli, kun
>lopputurnausta edeltävänä aamuna, meidän keskari Henna tulee sukka ja kenkä
>litimärkänä salille, koska upposi ojaan ja libero Sini on unohtanut kengät
>kotiinsa = todella hyvä valmistautuminen. Ihania muistoja nuo kaikki.
>
>Kauden hienoista peleistä ja voitoista johtuen, pääsimmekin sitten pelaamaan
SM-
>lopputurnaukseen, mitä oltiin tavoiteltu. Siellä me sitten saatiinkiin niitä
>meidän toivomia kovia pelejä. Ja vaikkei sieltä nyt ihan sitä mitalia
>tullutkaan, niin uskon että ensivuosille jäi mukavasti nälkää ja muistoja
>kaikille, joita voidaan sitten tulevina vuosina hyödyntää. Varokaa vaan,
kyllä
>täältä vielä tullaan.
>
>Suuri kiitos kuuluu myös Ollille, Martille ja Joukolle. Jotka meitä koko
kauden
>jaksoi puskea eteenpäin.
>
>KIITOS KAIKILLE!
>
>Ps. Ja voihan meitä verrata esimerkiksi Salon naisten liigajoukkueeseen,
eihän
>me annettu kotisalissa yhtäkään erää vastustajalle. 😉
>
>-Jonna
>
>
>